Tulevaisuuden työtilat

10.07.2019

Kutsuimme Suomitalolle kylään sisustusarkkitehti Markus Viiperin ja työpäivämuotoilija Aku Varamäen keskustelemaan tulevaisuuden työtiloista. Markus ja Aku saivat tehtäväksi pohtia, miten tilat vaikuttavat työhyvinvointiin ja miten työtilat järjestetään alati muuttuvassa maailmassa.

Työtilojen tulee olla toimivat, ei upeat

 

Työhyvinvointi on monen tekijän soppa, jossa työtilat ovat vain yksi pieni ainesosa. Työn sisältö ja muut työyhteisöön liittyvät asiat vaikuttavat hyvinvointiin tiloja enemmän, mutta parhaimmillaan tila inspiroi ja vahvistaa positiivista fiilistä.

”Uskon että paljon enemmän on vaikutusta työn sisällöllä. Saako työhön vaikuttaa, koetko olevasi arvostettu ja tärkeä, onko kivoja työkavereita, millä fiiliksellä töihin tulee. Ja työtilat parhaimmillaan vahvistavat sitä fiilistä ja inspiroivat”, toteaa työpäivämuotoilija Aku.

Markus on Akun kanssa samaa mieltä: ”Sä oot missä tahansa peltihötskässä onnellisempi, jos työyhteisö on hyvä, tukeva ja kannustava. Mitä enemmän panostetaan henkilöstön hyvinvointiin ja siihen että ollaan tasa-arvoisia, tai ainakin kohdellaan toisia ihmisiä aikuisina ihmisinä, sitä kivempaa on olla.”

Töitä voi tehdä monenlaisessa tiloissa ja järkyttävä koppikin voi olla hetkellisesti toimiva työtila. Akulla on tästä omakohtaista kokemusta:

”Tein kuukauden ajan töitä suljetussa pienessä kopissa, jossa ei ollut muuta kuin vanhat yhdeksänkymmentäluvun toimistokalusteet. Se oli ihan mahtava. Mulla oli paljon siinä kirjoitushommaa eikä tilassa ollut mitään virikkeitä. Vaikka tila ei ollut missään määrin inspiroiva, se palveli juuri sitä työrupeamaa.”

Markuksen mukaan yleinen harha uusia toimistotiloja suunnitellessa onkin, että tilojen pitää olla hemmetin upeat. Ja silloin suunnittelussa lähdetään pää edellä puuhun. Keskitytään toisarvoisiin asioihin, siihen minkä väriseksi seinä maalataan tai millainen valotaulu seinälle nostetaan.

”Helposti hypätään pois sisustusarkkitehtuurin perusteesta. Kun tiloja lähdetään suunnittelemaan, pitäisi miettiä toiminnallisuutta. Missä pitää olla puhelinhuone, neukkari tai wc. Tapahtuuko joka päivä niin, että lyön jalkani samaan pöydänkulmaan.”

Markuksen mukaan hyvin suunnitellut tilat tukevat työn tekemistä. Silloin työssä on helpompi onnistua ja onnistumisien kautta myös työhyvinvointi paranee.

Hyvästit perinteiselle toimistotilalle

 

Tulevaisuudessa etätyö ja ilmaston lämpeneminen tuovat haasteita työtilojen suunnitteluun. Akun visiossa tiloihin on tuotu yhä enemmän happea tuottavia yhteyttäviä kasveja, jotka toimivat toimiston omana hiilinieluna, ja työpaikan ruoka viljellään toimiston omassa puutarhassa.

Markuksen vision on villimpi. Village Worksin kaltaiset toimistohotellit eivät ole enää fyysisiä toimistoja, vaan globaalisti etätöitä tekevät ihmiset tanssivat hologrammeina Minecraft-maailmassa.

”Uskotko sä, että tulevaisuudessa me ei tehdä fyysisesti samassa tilassa töitä?” Aku kysyy.

”Varmasti tehdään osittain, mutta jo viimeisessä kymmenessä vuodessa maailma on pienentynyt niin paljon. Jos ei olla keksitty jotain fiksua tapaa matkustaa tehokkaasti, niin todennäköisesti osaamispulassa ollaan etänä paljon. Mikä malli se on sitten olla läsnä työyhteisössä? Todennäköisesti joku digitaalinen Markus ja Aku”, pohtii Markus.

”Uskon että vuonna 2050, ja varmasti paljon aikaisemminkin, teknologia on sillä mallilla, että saadaan vahva läsnäolon kokemus, vaikka ei olla fyysisesti samassa tilassa”, jatkaa Aku.

Optimaalisin työpaikka ei ole oma koti edes tulevaisuudessa. Sen sijaan kodin läheltä saattaa löytyä satelliittitoimistoja hyvillä virtuaalikokousvälineillä. Markuksen mukaan toimistohubeja voi toki olla myös tulevaisuudessa, mutta ne olisivat hyvin erilaisia kuin tänä päivänä. Nousevana trendinä on jo nyt nähtävissä yritysten perustamat kahvilat omalle etänä työskentelevälle henkilöstölle.

”Mutta lounaaksi voi kuitenkin hakea lähiruokaa”, sanoo Aku. ”Ja lihaa ei enää sitten syödä”, jatkaa Markus. ”Emme tietenkään, syömme sirkkoja.”