Olisiko aika panostaa omaan hyvinvointiimme?

12.08.2020

Syksyn tapahtumamme starttaavat 19.8.2020 Back to Work –aamiaisella Suomitalolla. Nyt on aika nähdä taas toimistokavereita ja jättää kotitoimisto omaan rauhaan. Rankan koronakevään jälkeen aiheena on hyvinvointi ja jaksaminen.

Vieraaksi aamiaiselle saamme laillistetun psykologin Dona Mellerin. Aamun aikana luomme jokaiselle oman hyvinvointisuunnitelman ja asetamme tavoitteita syksylle. Pysähdymme hetkeksi miettimään, mitkä asiat ovat tärkeitä elämässä, ja miten ne saadaan tasapainoon työn kanssa. Mellerin mukaan todella pienilläkin arjen muutoksilla voi olla iso vaikutus hyvinvointiin.

”Tarkoituksena on hieman herätellä ja motivoida pieniin hyvinvointitekoihin. Voisiko esimerkiksi vanhan joogaharrastuksen ottaa takaisin viikkorutiiniin tai lisätä vaikkapa luonnossa liikkumista?”

Kiireisen arjen keskellä omaan terveyteen panostaminen jää helposti to do –listan häntäpäähän. Meller haluaakin nyt heittää meille kaikille haasteen tuleville kuukausille:

”Olisiko tämä syksy sellainen, että panostamme vihdoin omaan hyvinvointiimme?”

Miten toipua koronakrapulasta

Takana on kaiken puolin poikkeuksellinen kevät, ja moni on joutunut koville etätyön, kotikoulun ja koronarajoitusten sekamelskassa. Puhutaan jopa ”koronakrapulasta”, pitkän poikkeusajan aiheuttamasta uupumuksesta. Nyt moni miettii toimistolle ja vanhoihin rutiineihin paluuta.

Mutta onko paluu vanhaan arkeen aina hyvästä?

”Tämä on hyvin yksilöllinen kysymys. Rutiinit ovat lähtökohtaisesti hyvä juttu ihmisille, ja elinehto erityisesti heille, joilla on esimerkiksi alttiutta masennukseen,” kertoo Meller.

Toisaalta sosiaalisten kontaktien lisääntyminen nopeasti voi olla todella kuormittavaa. Toiset nauttivat siitä, että pääsevät vihdoin ihmisten ilmoille, mutta toisia se saattaa ahdistaa. Ihmiset ovat persoonallisuudeltaan ja työskentelytavoiltaan hyvinkin erilaisia.

”Osalla ei pää niin sanotusti kestä, mikäli pitää tehdä töitä neljän seinän sisällä. Toisille se on puolestaan rentouttavaa.”

 

Osalla ei pää niin sanotusti kestä, mikäli pitää tehdä töitä neljän seinän sisällä. Toisille se on puolestaan rentouttavaa.

Erityisesti tietotyötä tekevät ovat onnekkaassa asemassa. Työt hoituvat usein etänä siinä missä toimistolla. Meller haastaakin meitä miettimään, miten ottaa hyvät puolet vanhasta arjesta sekä poikkeusajasta ja yhdistää ne uudeksi, paremmaksi arjeksi.

”Etätyö on ollut monelle tosi hyvä juttu, varsinkin jos on hyvä organisointikyky, ja on pystynyt erottamaan työn ja vapaa-ajan toisistaan.”

Mellerin mukaan ideaalitilanteessa voisimme yhdistää toimiston ja etätyön siten, että toimistolle saisi mennä pari-kolme kertaa viikossa.

”Toimistolla työntekijä saa sosiaalisen tuen ja kontaktit, etätyö taas voi mahdollistaa levähtämisen arjen keskellä, kun ei tarvitse käyttää aikaansa esimerkiksi työmatkoihin. Kannattaa kuitenkin muistaa rutiinit myös etätyössä.”

Mellerin vinkkinä etätyöhön on poistua kotoa vähintään kerran happihyppelylle ja rajata päivää erilaisilla keinoilla.

 

Käsitele epävarmuutta, älä torju sitä

Koronan tuoma epävarmuus koskettaa ja huolestuttaa meitä kaikkia, mutta erityisesti yrittäjät ja freelancerit ovat joutuneet tulikokeeseen. Yhtäkkiä on pitänyt miettiä omaa liiketoimintaansa uudelleen.

”Jos herää epävarmuuden tunne omasta pärjäämisestä, sitä pitää käsitellä eikä torjua pois mielestä. Asioista on hyvä keskustella läheisten, muiden yrittäjien tai vaikka ammattilaisten kanssa.”

 

Asioista on hyvä keskustella läheisten, muiden yrittäjien tai vaikka ammattilaisten kanssa.

Meller muistuttaa, että negatiiviseksi koetut tunteet ovat hyvin luonnollisia. Me kaikki olemme samassa tilanteessa, missä tulevaisuus näyttää epävarmalta. Nyt on hyvä pysähtyä miettimään, mitä voimme tässä tilanteessa tehdä. Miten olla muutosketterä? Kun esteen ylittää, saattaa tulos olla parempi kuin ennen epidemiaa.

”Kun ollaan oltu muutenkin sosiaalisesti eristyksissä kevään aikana, ei kannata jäädä yksin murehtimaan asioita. Kollegoiden sosiaalinen tuki on mielettömän tärkeää. Kannattaa kontaktoida muita yrittäjiä ja jakaa ideoita heidän kanssaan. Aivoriihi on nyt paikallaan.”

Tukea voi hakea esimerkiksi VillageWorksin yhteisöstä ja yhteisistä tapahtumista. Omassa toimistossa on paljon samassa tilanteessa olevia ihmisiä, jotka ymmärtävät yrittäjän haasteita.

”Ääneen puhuminen on tosi terapeuttista”, tiivistää Meller.