”Uhrauksia on tehty, mutta nyt näyttää hyvältä”

Suomalainen peruna on nyt kuuma juttu – siitä tehdään elokuvia ja sitä myydään kovalla kysynnällä niin kuluttajille kuin Michelin ravintoloihinkin. Kutsuimme VillageWorksin jäsenen ja mainetta niittäneen Frex-perunan isän, Frexiä tuottavan Skabam-yhtiön perustajan Tapio Knuuttilan kanssamme haastatteluun keskustelemaan siitä, miksi perunasta on tullut niin iso juttu. Mutta alkuun, mitä kuuluu Tapio?

“Hyvää kiitos. Tämä alkusyksy on meille hienointa aikaa vuodessa, sillä nyt alkaa tulla uutta satoa ja saamme huomata, että minkälaisia makuvivahteita tämän vuoden perunasta löytyy. Tykkäänkin verrata perunaa viiniin, koska perunassakin maku on joka syksy hieman erilainen. On kiva tutkia minkälaisia makuja ja paljonko makeutta tämän vuoden perunassa on.”

“Ja sekin on tietysti hyvää, että kysyntä on taas ylittänyt odotuksemme, ja kaikki alkusyksyn pussiperuna on myytiin ennätysajassa loppuun. Mutta kohta nostetaan taas uutta satoa, ja erinomaista siikliä on tälläkin hetkellä saatavilla irtomyynnissä”, Tapio vinkkaa.

Miten Frex-peruna sai alkunsa?

”Muistaakseni vuosi oli 2002, kun meillä oli Brysselissä suomalaisten elintarvikkeiden promotapahtuma. Siellä oli paikalla myös muutama paikallinen kolmen Michelin-tähden keittiön keittiömestari. Ne on siellä aika kovia staroja, ja kun sellainen avaa suunsa, niin kaikki taatusti kuuntelevat. Yksi heistä sitten totesi ohimennen, että lautasella ollut suomalainen lohi on aivan erinomaista, mutta vieressä ollut peruna jopa parempaa. Ja sitten hän jatkoi vähän närkästyneenä, kuinka meillä Suomessa olisi erinomaiset mahdollisuudet tuottaa premium tuotetta, mutta tuodaan vaan bulkkia. Siitä se ajatus sitten lähti.”

“Toki täytyy sanoa, että vaikka meillä on perunan kasvatukseen suotuisa ilmasto, niin ei se premium ihan vain mukuloita maahan heittämällä synny. Se vaatii aika paljon myös maan muokkaamista ja high techiä, jotta siihen päästään”, Tapio huomauttaa.

“Teimme kymmenen vuotta työtä, ennen kuin löysimme tuotantotavan, jolla saamme tuotettua ravinnerikkaita ja maukkaita perunoita, sellaisia joissa sekä maku että koostumus ovat kohdallaan.”

Mullistus yhdessä viikossa

Frex-peruna lanseerattiin tammikuussa 2019 Berliinissä. Tuotteesta saatu erinomainen palaute lämmitti mieltä, mutta kysyntä pysyi maltillisena. Vasta tammikuu 2020 mullisti pelin.

“Järjestimme eräänä tammikuisena maanantaina hyvin epävirallisen mediatilaisuuden, jossa kerroimme Frexistä ja tarjoilimme siitä valmistettuja annoksia. Ennen tiedotustilaisuutta soittelin sisäänostajille, että jos ottaisivat lavallisen perunaa myyntiin. Se oli niin sanotusti iso riski, koska siihen asti kysyntä oli ollut aika pientä”, Tapio toteaa. 

Mediatilaisuuden jälkeen kauppiailta alkoi sadella soittoja, ja jokainen halusi osansa Frexistä. Uusia tilauksia suorastaan satoi puhelimeen ja sähköpostiin.

“Lopulta myimme sillä viikolla lavallisen sijaan 57 000 kiloa perunaa. Se oli aika hurjaa”, Tapio muistelee hymyillen. 

“Viikonloppu meni ihan sumussa töitä tehden, mutta sunnuntai-iltana sain eräästä fanittamastani yrityksestä onnittelut läpimurron johdosta. Silloin tuli kyllä itku. Että hitsi sentään, me taidettiin ihan oikeasti tehdä se.”

Peruna aseena ilmastonmuutosta vastaan? 

Perunan sivutuotteena löydettiin myös jotakin muuta, jonka arvo maailmalle on vielä suurempi kuin hyvän perunan. Vuonna 2016 mukaan Frexin tiimiin hyppäsi Seattlen yliopiston tutkija, jota kiinnosti tietää, miten maaperä kehittyy viljelytavan ansiosta.

“Toki olemme tehneet maa-analyysejä jo pitkään, mutta tutkimuksen myötä huomasimme, että tässä tuotantotavassa hiilen sidontakyky on aivan valtava; siis paljon suurempi, kuin olimme osanneet odottaa. Se on itseasiassa niin valtava, että jos Suomen kaikki pellot muokattaisiin samanlaiseen kuntoon kuin meidän peltomme, niin se hiilen sidontakyky olisi kaksi kertaa se mitä Suomi tuottaa hiilidioksidia ilmakehään.”

Löydön myötä myös muiden yhtiöiden kiinnostus Skabamia kohtaan heräsi.

“Pari vuotta sitten eräs saksalainen yritys halusi ostaa meidät. Ei niitä peruna kiinnostanut tietenkään, pelkästään meidän tuotantotapa, josta sana oli kiirinyt. Vähän sen jälkeen Belgian kauppa- ja teollisuusministeriö lähestyi meitä ja ilmaisi halukkuutensa ostaa meidän tuotantotavan niin, että oltaisiin avattu kaikki tarkasti heidän tutkija-yliopistolle. Kieltämättä silloin kävi myyntikin mielessä, koska sillä rahalla meidän ei olisi enää ikinä tarvinnut Pian kanssa edes ajatella työntekoa”, Tapio toteaa. 

Pariskunta päätti kuitenkin jatkaa omaa työtään, ja kieltäytyi myymästä. 

Vaikka alkuperäinen ja juuri Frexin makuinen peruna syntyy Suomessa, voidaan perunan ympäristöystävällinen tuotantotapa kuitenkin monistaa, ja sen parissa Skabamilla tehdäänkin nyt hommia.

“Meillä on patentointiprosessi menossa, ja voi olla, että Skabamin päätuote on kolmen tai neljän vuoden kuluttua päästökauppa”, Tapio miettii. 

Suosion takana roppakaupalla työtä

“Meille raaka-aineissa tärkeintä oli ja on laatu ja ravinnepitoisuus, hinnasta riippumatta. Perunassa tosiaan kehitystyö kesti kymmenen vuotta, ja jatkuu tietenkin edelleen. Kananmunaa kehitettäessä sitä oikeata rehuseosta työstettiin kolme ja puoli vuotta, ennen kuin seos oli valmis. Ja sitä rehua me teimme meillä kotona – esimerkiksi porkkanaa raastoimme ja kuivasimme sata kiloa kerrallaan. Kaikki paikat saunasta lähtien olivat kuivuvan porkkanan peitossa.”

“Emme ole saaneet, tai hakeneet, mitään rahoitusta tähän, vaan kaikki on kustannettu omasta pussista. Tuottajat ja me ollaan revitty resurssit niin sanotusti omasta selkänahastamme. Pia teki pitkään kahta työtä, oli meillä toimarina ja erään IT-alan yrityksessä johtajana. Ja sitten me elimme noin 50 euron viikko budjetilla, jotta saimme rahat riittämään.”

“Että uhrauksia on kyllä tehty, mutta nyt näyttää hyvältä”, Tapio hymyilee. 

Toisaalta pariskunta myös nauttii itsensä haastamisesta, ja laadun takaamiseksi tehdäänkin jatkuvasti töitä. Juuri tästä syystä Michelin-ravintolat ovatkin yksi Frexin tärkeimmistä kohderyhmistä.

“Michelin-ravintoloita testataan jatkuvasti, ja heille ei ole mahdollista käyttää huonoja raaka-aineita tai sellaista raaka-ainetoimittajaa, joka ei toimi tiettyjen kriteerien puitteissa. Joten se on myös meille testi, että jos me pysymme heidän listoillaan, niin silloin myös meillä toimii homma hyvin. Sitä varten meidän pitää tsempata joka ikinen päivä, koska ei tule sellaista tilannetta, että homma toimisi vain itsestään eikä tarvitsisi enää panostaa. Koko ajan pitää olla skarppina.”

“Ja silloin se näkyy tietenkin positiivisesti myös suomalaisten kuluttajien raaka-aineissa.”

Kiinnostus ruokaan jo pienestä pitäen

“Olin kai neljävuotias, kun halusin yllättää vanhempani tekemällä aamiaista, eli paistamalla kananmunia ja keittämällä kahvia. Siihen aikaan kahvinkeittimet ei vielä toimineet nappia painamalla, vaan se vesi keitettiin kiehuvaksi ja kaadettiin pehtoorinpannuun. Selkäänhän siinä meinasi tulla”, Tapio naurahtaa.

“Kyllähän sitä itsekin vähän säikähtäisi, jos oma neljävuotias lapsi olisi leikkinyt kiehuvan veden kanssa. Mutta kiinnostus ruokaan on tosiaan herännyt jo ihan nuorena.”

“Tämä on ihan huikea paikka”

Frex on ollut nyt noin vuoden VillageWorksin Sähkötalon toimistohotellin asiakkaana. Erikoinen vuosi on hankaloittanut toimistolla käymistä, mutta pikkuhiljaa asiat alkavat tasaantua. 

“Tämä vuosi on ollut aikamoista sukkulointia, mutta keväällä luovuimme meidän Belgian kodista ja olemme pystyneet olemaan enemmän Helsingissä. Olemme olleet nyt kesän ja alkusyksyn maanantaista perjantaihin toimistolla, ja tämä sijainti on meille ihan täydellinen. Itse kävelemme tähän viidessä minuutissa, ja myös kaikkien muiden on helppo tulla tähän. Ja kun itse en juo kahvia, niin mulle on tosi suuri plussa, että täällä automaatista saa kaakaota”, Tapio naurahtaa iloisesti. 

Kokosimme loppuun Tapion vinkit aloittaville yrittäjille:

1. Varmistu, että ideallesi riittää markkinatilaa.. 

“Jotkut saattavat tehdä vuosikausia työtä turhaan, ilman, että periaatteessa hyvälle idealle on oikeasti kysyntää.”

1. Tutki, missä kyseisen tuotteen markkinat ovat. 

“Suomessa esimerkiksi voi täysin hyvin tuottaa jotain, mille täällä ei löydy kysyntää. Mutta usein se kysyntä löytyy sitten muualta. Eli mieti, että mihin kannattaa lähteä viemään. Itse esimerkiksi en oikein ymmärrä sitä, että niin monet aloittelevat yritykset haluavat Saksan markkinoille. Ne ovat maailman kilpailluimmat markkinat, monella muulla markkina-alueella pääsee paljon helpommalla.”

1. Mieti omat resurssisi, realistisesti.

“Oma esimerkkini aiheeseen: Teimme aikoinaan kolmen vuoden projektin yhden Suomen mittakaavalla suuren elintarviketuottajan kanssa, tavoiteena oli päästä sisään Ranskan markkinoille. Kolmen vuoden työn jälkeen tuli ensimmäinen tilaus ranskalaisesta tukusta, ja sitten homma kaatui siihen, että heidän yhden viikon tarve olisi ollut suurempi kuin tämän elintarviketuottajan koko kuukauden tuotantokapasiteetti.

Lue lisää Frexistä ja Skabamista osoitteessa www.frex.fi/